Rippikoululaisen huoltajille


Mitä rippikoulu on?

Rippikoulu on kirkkomme kasteopetusta. Riparin aikana on tarkoitus miettiä, mistä tässä evankelisluterilaisena kristittynä olemisessa oikein onkaan kyse? Sitä harjoitellaan ihan käytännössä rippikoulussa: Miten kohtelen lähimmäistäni? Mitä Jumala minulle merkitsee? Millainen Jumala on? Mitä seurakuntaan kuuluminen minulle merkitsee? Riparin aikana opetellaan myös kirkkomme opetuksen sisältöä.

Ripari-ikäisellä nuorella on kova myllerrys käynnissä, ja omaa fyysistä, sosiaalista, henkistä ja hengellistä identiteettiä etsitään oikein toden teolla. Näiden asioiden pohtiminen on keskiössä rippikoulussa ja moni löytääkin kysymyksiinsä vastauksia. Saattaa olla, että rippikouluaikana heränneitä kysymyksiä käydään läpi myös kotiväen kanssa. On tärkeää, että myös kotona valmistaudutaan keskustelemaan nuorille tärkeistä asioista.

”Riparille kannattaa tulla koska oppii paljon uutta ja mielenkiintoista. Myös ripari on ikimuistoinen kokemus, joka kulkee mukana loppuelämän.”Riparin isonen


Tapaamiset leirijakson lisäksi

Ripari kestää noin 3-6 kk alkaen ekasta tapaamisesta ja päättyen konfirmaatioon. Ripariin kuuluu siis paljon muutakin kuin pelkkä leirijakso. Ripari sisältää erilaisia tapaamisia, joissa tutustutaan toisiin ja seurakunnan toimintaan. Tapaamiset pyritään sijoittamaan ennen ja jälkeen leirijakson. Leirijakson jälkeen nuorten on mielekkäämpää käydä tapaamisissa, kuten vaikka jumalanpalveluksessa tai nuorten illassa, kun käsiteltävät asiat sekä työntekijät omat riparikaverit ja muut nuoret, kuten isoset ovat tulleet jo tutuksi.

”Riparille kantsii tulla, koska sillä siellä saa olla oma itsensä. Siellä sulla on mahdollisuus antaa ihmisten tutustuu suhun ja kuka oot.”Riparin isonen

Ehtoollinen

Nuori, jota ei ole vielä konfirmoitu voi käydä ehtoollisella yhdessä vanhempansa, kumminsa, muun tutun aikuisen tai riparin ohjaajansa kanssa. Kantsun ripareilla rippikoululaiset saavat ehtoollisopetuksen heti riparin ensimmäisessä tapaamisessa ja nuorten kanssa osallistutaan ehtoolliselle useita kertoja rippikoulun aikana jo ennen konfirmaatiota. Ehtoolliselle osallistuminen on vapaaehtoista. Jos nuori ei halua nauttia ehtoollista, voi hän silti tulla ripariryhmän mukaan ehtoollispöytään ja laittaa oikean kätensä vasemmalle olkapäälleen merkiksi siitä, että hän ottaa ehtoollisen sijasta vastaan siunauksen.



Ripari on yhdessä oppimista

Kuten kaikkialla Suomessa, Kantsun riparitkin pohjaavat vuonna 2017 valmistuneeseen Suuri Ihme –rippikoulusuunnitelmaan.

Lataa valtakunnallinen rippikoulusuunnitelma pdf-tiedostona tästä.

Suunnitelman toiminta-ajatusta: ”Rippikoulu vahvistaa nuorten uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan ja varustaa heitä elämään kristittyinä”, pyritään Kannelmäessä toteuttamaan suunnitelman keskeisten tavoitteiden kautta.

  1. Nuoret ovat osallisia, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa.
  2. Nuoret kokevat yhteyttä, turvallisuutta, pyhyyttä ja iloa.
  3. Nuoret oppivat hoitamaan hengellistä elämäänsä toimien, hiljentyen ja osallistuen.
  4. Nuoret kantavat vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja luomakunnasta.
  5. Nuoret löytävät merkityksiä kristinuskon keskeisten sisältöjen ja oman elämänsä välillä.

Oppiminen ripareillamme on nuorilähtöistä. Jokaisen riparin ohjaajatiimi suunnittelee riparin sisällön juuri sen riparin näköiseksi. Nuoret saavat myös vaikuttaa kertomalla millaiset aiheet, teemat tai kysymykset ovat heidän elämässään tärkeitä ja millaiset oppimisen menetelmät mielekkäitä. Oppiminen riparilla tapahtuu erilaisten toiminnallisten menetelmien, keskustelun sekä ihan vaan yhdessä elämisen kautta.

Tavoitteena ei ole ”käännyttää” nuoria, vaan kannustaa pohtimaan omaa suhdetta Jumalaan, itseensä ja muihin ihmisiin. Riparilaisille pyritään näyttämään monenlaisia tapoja rukoilla, hiljentyä ja hoitaa itseään hengellisesti. Meillä Kantsussa annetaan tilaa kaikenlaisille mielipiteille ja myös kannustamme nuoria kysymään ja kyseenalaistamaan. Tärkein oppi riparilla voikin olla se, että usko Jumalaan ei olekaan mitään ahdasmielisten ja tuomitsevien hihhuleiden hommaa, vaan yllättävän moni muukin pohdiskelee uskon asioita.

Yhteyden ja turvallisuuden kokemuksien mahdollistamiseksi rippikouluryhmän ryhmäyttämiseen panostetaan aktiivisesti koko riparin ajan ja nuorien tutustumista toisiinsa tuetaan niin pitkään kuin tarpeellista.

Riparilla toimitaan toiset huomioiden ja lähimmäisenrakkauden mukaisesti. Ohjaajat puuttuvat heti kaikkeen kiusaamiseen ja ulossulkemiseen. Mahdolliset riidat tai häiriökäyttäytymiset selvitetään asianomaisten kanssa jämäkästi, mutta kaikkien osapuolien parasta ajatellen. Rippikoulu ei saa vahvistaa kenenkään kokemuksia syrjinnästä tai kaltoin kohtelusta. Vanhemmat otetaan tarvittaessa mukaan asioiden selvittämiseen.

Rippikoulussa on mukana aina joukko isosia, jotka ovat rippikoulun käyneitä, 1-3 vuotta riparilaisia vanhempia nuoria. Kaikki isoset käyvät vuoden mittaisen isoskoulutuksen, jossa opetellaan mm. ryhmänohjaamista, omien vahvuuksien löytämistä, kiusaamistilanteiden tunnistamista ja niihin puuttumista, sekä paljon muita tärkeitä taitoja. Kannelmäen seurakunnassa isostoiminta on todella suosittua ja koulutuksen käy vuosittain useita kymmeniä nuoria.  Isosilla on keskeinen rooli rippikoululaisten samastumiskohteina ja ”isosisaruksina”.

”Leiri on ainutlaatuinen tilaisuus kokea yhteyttä, ryhmäytyä ja tutustua ihmisiin, joita ei muuten välttämättä tapaisi. Leirillä panostetaan ilmapiiriin, jossa jokainen voi olla turvallisesti sellainen, kuin on.” Kannelmäen srk:n rippikoulun paikallissuunnitelma


Ulkoläksyt

Kannelmäessä perinteisiä riparin ulkoläksyjä ei ole tarvinnut erikseen ”suorittaa” enää vuosiin. Myös uuden rippikoulusuunnitelman mukaan ulkoa oppisen ei ole syytä tarkoittaa nuorille itkuista pänttäämistä ja ahdistavaa pelkoa. Emme tenttaa ulkoläksyjä, koska ne eriarvoistavat erilaisia oppijoita, vaan luotamme siihen, että ne opitaan niissä tilanteissa, joissa niitä tosiasiallisesti käytetään. Esimerkiksi uskontunnustuksen käyttökonteksti on jumalanpalvelus, jossa sen saa muutenkin lukea virsikirjasta. Ulkoläksyjä opetellaan riparillakin siis yhdessä lausumalla esimerkiksi hartaustilanteissa.

Turvallisuus

Rippikoulun suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat monet turvamääräykset. Rippikoulutyöntekijät ovat kasvatuksen ammattilaisia ja kaikille leirityötä tekeville on pakollista suorittaa ensiapu- ja leiriturvallisuuskoulutus. Jokaista leiriä varten tehdään oma turvallisuussuunnitelma ja arvioidaan riskit kyseisen leirin näkökulmasta.

Keräämme myös leirille osallistuvilta tietolomakkeen, jossa kysymme leirin kannalta tärkeitä tietoja. Nämä tiedot ovat tietenkin vain työntekijöiden käytössä ja ne hävitetään leirin jälkeen. Kysymme tietolomakkeen tietoja, jotta voimme mahdollistaa turvallisen ja onnistuneen rippikoulukokemuksen jokaiselle nuorelle. Mitä enemmän meillä on tietoa nuoresta etukäteen, sitä helpommin ja nopeammin myös tutustumme ja pääsemme yhdessä luomaan onnistunutta riparikokemusta. Esimerkiksi oppimisvaikeudet, keskittymishäiriöt, ujous tai masentuneisuus ei ole meille merkki siitä, että nuoressa olisi jotain vikaa. Sen sijaan osaamme antaa oikealla tavalla aikaa ja ymmärrystä heti riparin alusta alkaen. Yksikään nuori ei ole samanlainen ja kunnioittamme jokaista juuri sellaisena kuin hän on.

Tänä päivänä rippikoulut ovat täysin päihteettömiä. Päihdeasioissa olemme aina yhteydessä huoltajiin ja tarvittaessa poliisiin sekä lastensuojeluviranomaisiin. Jos nuorella on ongelmia päihteiden kanssa (mukaan lukien tupakkatuotteet), ottakaa yhteys rippikoulutyöntekijöihin, niin mietitään yhdessä järkevin tapa suorittaa rippikoulu.



Konfis, Konffis, Konfirmaatio

Rippikoulu huipentuu konfirmaatioon, jonka jälkeen nuorista tulee täysivaltaisia seurakunnan jäseniä. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Konfirmaatiossa kastettuja vahvistetaan siunauksella ja seurakunnan rukouksella. Nuoret tunnustavat uskonsa yhdessä seurakunnan kanssa ja liittyvät näin sukupolvien ketjussa seurakunnan yhteiseen uskoon. Konfirmaatiomessussa nuoret pääsevät myös ensimmäistä kertaa itsenäisesti ehtoolliselle. Konfirmaatio on mukava juhlatilaisuus koko perheelle, kummeille, ystäville ja sukulaisille. Kantsun konfikset pyritään toteuttamaan rennolla otteella nuoret huomioiden.

Konfirmoitu seurakunnan jäsen voi toimia kummina, osallistua ehtoolliselle itsenäisesti ja asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on 18-vuotias. Kirkkohäitä varten täytyy olla rippikoulu käytynä, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.

Seurakunnan toiminta riparin jälkeen

Kannelmäessä on paljon toimintaa nuorille. Järjestämme mm. viikonloppuleirejä nuorille sekä isoskoulutusta. Koulujen lukuvuoden aikana nuorisotilamme Jennyn ovet ovat auki tiistaisin ja perjantaisin. Kesällä toimintaa on satunnaisemmin pop up -hengessä. Näistä löytyy lisää tietoa surffailemalla nettisivuillamme. Monesti nuoret kokoontuvat riparin jälkeen myös oma-aloitteisesti. Kotona saatetaan sanoa, että ”lähden riparitapaamiseen”. Joskus nuorten omiin ”riparitapaamisisiin” liittyy päihdekokeiluja . Tämän kaltaiset kokoontumiset eivät ole seurakunnan järjestämiä ja toimintamme on aina päihteetöntä. Kehotamme huoltajia keskustelemaan nuoren kanssa näistä tapaamisista sekä päihteiden käytöstä.

Vanhempainilta

Jokaisessa rippikoulussa järjestetään vanhempaintapaaminen. Vanhempaintapaamisessa käymme läpi mm. riparin yhteisiä sääntöjä ja leirijaksoon liittyviä käytäntöjä ja turvallisuutta niin leiririparien, kuin päiväriparienkin osalta. Lisäksi käsitellään konfirmaatioasioita ja muita keskusteluun nousevia kysymyksiä.

Meistä on tärkeää kohdata ihan jokaisen rippikoululaisen huoltaja. Jos huoltaja ei pääse paikalle vanhempaintapaamiseen, otamme yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse. Huoltaja voi myös itse olla yhteydessä ripariohjaajiin päin tietäessään, ettei pääse vanhempaintapaamiseen.

Jos nuoren kohdalla on erityisiä kysymyksiä, josta haluaa ripariohjaajien kanssa keskustella, varaamme mielellämme noin vartin mittaisia aikoja myös kahdenkeskiseen keskusteluun joko ennen tai jälkeen vanhempaintapaamisen. Jos on tarvetta pidemmälle keskusteluajalle, siitä voi sopia oman riparin ohjaajien kanssa erikseen.


Duunarit


Kaija Aalto

Kaija
Aalto

nuorisotyönohjaaja
0503801314
kaija.l.aalto@evl.fi

Lisää →


Valtteri Jauhiainen

Valtteri
Jauhiainen

nuorisotyönohjaaja
0503801307
valtteri.jauhiainen@evl.fi

Lisää →


Salla Silvennoinen

Salla
Silvennoinen

nuorisotyöntekijä 
0503812461
salla.silvennoinen@evl.fi

Lisää →


Lotta Petäjäniemi

Lotta
Petäjäniemi

seurakuntapastori
0503801372
lotta.petajaniemi@evl.fi

Lisää →


Kari Härkönen

Kari
Härkönen

kirkkomuusikko 
0504309029 
kari.harkonen@evl.fi

Lisää →


Virpi Koskinen

Virpi
Koskinen

kappalainen
09 23403822
virpi.koskinen@evl.fi

Lisää →


Konsta Korhonen

Konsta
Korhonen

seurakuntapastori
0503801345
konsta.korhonen@evl.fi

Lisää →


Milla Mäkitalo

Milla
Mäkitalo

seurakuntapastori 
0503804232
milla.makitalo@evl.fi

Lisää →


Nina Rajamäki

Nina
Rajamäki

seurakuntapastori 
0923403823
nina.rajamaki@evl.fi

Lisää →