Lotta Petäjäniemi
Seurakuntapastori
Nuoriso- ja rippikoulutyö
Triviaa Lotasta
Pienenä koululaisena minut valittiin aina näytelmien pääosaan, sillä minulla oli kova ääni. Teini-ikäisenä sen sijaan oli niin ujo, etten olisi halunnut sanoa omaa nimeäni muiden kuullen. Nykyään olen jotain siltä väliltä. Vapaa-ajalla minut löytää useimmiten salilta tai Twitteristä.
En pidä epäoikeudenmukaisuudesta, katteettomista lupauksista tai kiireestä. Silti minulla on usein kiire. Hyvälle tuulelle tulen, kun kohtaan ystävällisyyttä. Saatan saada roskia silmään, kun näen tai kuulen jonkun tehneen jotain hyvää ihan vieraalle ihmiselle.
Pidän saduista. Tämän hetken lempisadussani kerrotaan harmaista linnuista, jotka eivät osanneet laulaa. Jumala sanoi, että lintujen pitää saada laulupuu ja niitä pitää rakastaa. Kultarunkoisesta välkehtivästä laulupuusta huolimatta ne eivät laulaneet:
”Katso, me olemme olleet ahtaassa rotkossa, ja välkehtivä, jalo laulupuu pelottaa meitä. Tarvitsemme tavallisen puun, jossa on tavalliset lehdet ja oksat. Tarvitsemme kuulijan, joka on itse ollut ahtaalla ja ymmärtää harmaiden lintujen laulun.
Jumala lähetti linnut maahan, jossa ne lauloivat niin, että monista huolista ja vaikeuksista kärsineet ihmiset kuuntelivat.
Jumala lähetti alati armoa ja hoivaa ahtaalla olleille linnuille Maan päälle laulupuuhun. Ja ne soivat satakielin.”