RIPPIKOULULAISEN HUOLTAJILLE

Rippikoulu on kirkkomme kasteopetusta. Riparin aikana on tarkoitus miettiä, mistä tässä evankelisluterilaisena kristittynä olemisessa oikein onkaan kyse. Sitä harjoitellaan ihan käytännössä rippikoulussa: Miten kohtelen lähimmäistäni? Mitä Jumala minulle merkitsee? Millainen Jumala on? Mitä seurakuntaan kuuluminen minulle merkitsee? Riparin aikana opetellaan myös kirkkomme opetuksen sisältöä.

Ripari-ikäisellä nuorella on kova myllerrys käynnissä, ja omaa fyysistä, sosiaalista, henkistä ja hengellistä identiteettiä etsitään oikein toden teolla. Näiden asioiden pohtiminen on keskiössä rippikoulussa ja moni löytääkin kysymyksiinsä vastauksia. Saattaa olla, että rippikouluaikana heränneitä kysymyksiä käydään läpi myös kotiväen kanssa. On tärkeää, että myös kotona valmistaudutaan keskustelemaan nuorille tärkeistä asioista.

Ripari kestää noin 3-6 kk alkaen ekasta tapaamisesta ja päättyen konfirmaatioon. Ripariin kuuluu siis paljon muutakin kuin pelkkä leirijakso. Ripari sisältää erilaisia tapaamisia, joissa tutustutaan toisiin ja seurakunnan toimintaan. Tapaamisia on ennen ja jälkeen leirijakson. Leirijakson jälkeen nuorten on ehkä mielekkäämpää käydä tapaamisissa, kuten jumalanpalveluksessa tai nuortenillassa, kun käsiteltävät asiat, työntekijät sekä omat riparikaverit ja  isoset ovat tulleet jo tutuksi.

Nuori, jota ei ole vielä konfirmoitu voi käydä ehtoollisella yhdessä vanhempansa, kumminsa, muun tutun aikuisen tai riparin ohjaajansa kanssa. Kantsun ripareilla rippikoululaiset saavat ehtoollisopetuksen heti riparin ensimmäisessä tapaamisessa ja nuorten kanssa osallistutaan ehtoolliselle useita kertoja rippikoulun aikana jo ennen konfirmaatiota. Ehtoolliselle osallistuminen on vapaaehtoista. Jos nuori ei halua nauttia ehtoollista, voi hän silti tulla ripariryhmän kanssa ehtoollispöytään ja laittaa oikean kätensä vasemmalle olkapäälleen merkiksi siitä, että hän ottaa ehtoollisen sijasta vastaan siunauksen.

Kuten kaikkialla Suomessa, Kantsun riparitkin pohjaavat vuonna 2017 valmistuneeseen Suuri Ihme –rippikoulusuunnitelmaan.

Lataa valtakunnallinen rippikoulusuunnitelma pdf-tiedostona tästä.

Suunnitelman toiminta-ajatusta: "Rippikoulu vahvistaa nuorten uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan ja varustaa heitä elämään kristittyinä", pyritään Kannelmäessä toteuttamaan suunnitelman keskeisten tavoitteiden kautta.

1. Nuoret ovat osallisia, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa.
2. Nuoret kokevat yhteyttä, turvallisuutta, pyhyyttä ja iloa.
3. Nuoret oppivat hoitamaan hengellistä elämäänsä toimien, hiljentyen ja osallistuen.
4. Nuoret kantavat vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja luomakunnasta.
5. Nuoret löytävät merkityksiä kristinuskon keskeisten sisältöjen ja oman elämänsä välillä.

Oppiminen ripareillamme on nuorilähtöistä. Jokaisen riparin ohjaajatiimi suunnittelee riparin sisällön juuri sen riparin näköiseksi. Nuoret saavat myös vaikuttaa kertomalla millaiset aiheet, teemat tai kysymykset ovat heidän elämässään tärkeitä ja millaiset oppimisen menetelmät mielekkäitä. Oppiminen riparilla tapahtuu erilaisten toiminnallisten menetelmien, keskustelun sekä ihan vaan yhdessä elämisen kautta.

Tavoitteena ei ole "käännyttää" nuoria, vaan kannustaa pohtimaan omaa suhdetta Jumalaan, itseensä ja muihin ihmisiin. Riparilaisille pyritään näyttämään monenlaisia tapoja rukoilla, hiljentyä ja hoitaa itseään hengellisesti. Meillä Kantsussa annetaan tilaa kaikenlaisille mielipiteille ja myös kannustamme nuoria kysymään ja kyseenalaistamaan. Tärkein oppi riparilla voikin olla se, että usko Jumalaan ei olekaan mitään ahdasmielisten ja tuomitsevien hihhuleiden hommaa, vaan yllättävän moni muukin pohdiskelee uskon asioita.

Yhteyden ja turvallisuuden kokemuksien mahdollistamiseksi rippikouluryhmän ryhmäyttämiseen panostetaan aktiivisesti koko riparin ajan ja nuorien tutustumista toisiinsa tuetaan niin pitkään kuin tarpeellista.

Riparilla toimitaan toiset huomioiden ja lähimmäisenrakkauden mukaisesti. Ohjaajat puuttuvat heti kaikkeen kiusaamiseen ja ulossulkemiseen. Mahdolliset riidat tai häiriökäyttäytymiset selvitetään asianomaisten kanssa jämäkästi, mutta kaikkien osapuolien parasta ajatellen. Rippikoulu ei saa vahvistaa kenenkään kokemuksia syrjinnästä tai kaltoin kohtelusta. Vanhemmat otetaan tarvittaessa mukaan asioiden selvittämiseen.

Rippikoulussa on mukana aina joukko isosia, jotka ovat rippikoulun käyneitä, 1-3 vuotta riparilaisia vanhempia nuoria. Kaikki isoset käyvät vuoden mittaisen isoskoulutuksen, jossa opetellaan mm. ryhmänohjaamista, omien vahvuuksien löytämistä, kiusaamistilanteiden tunnistamista ja niihin puuttumista, sekä paljon muita tärkeitä taitoja. Kannelmäen seurakunnassa isostoiminta on todella suosittua ja koulutuksen käy vuosittain useita kymmeniä nuoria.  Isosilla on keskeinen rooli rippikoululaisten samastumiskohteina ja ”isosisaruksina”.

Kannelmäessä perinteisiä riparin ulkoläksyjä ei ole tarvinnut erikseen ”suorittaa” enää vuosiin. Myös uuden rippikoulusuunnitelman mukaan ulkoa oppisen ei ole syytä tarkoittaa nuorille itkuista pänttäämistä ja ahdistavaa pelkoa. Emme tenttaa ulkoläksyjä, koska ne eriarvoistavat erilaisia oppijoita, vaan luotamme siihen, että ne opitaan niissä tilanteissa, joissa niitä tosiasiallisesti käytetään. Esimerkiksi uskontunnustuksen käyttökonteksti on jumalanpalvelus, jossa sen saa muutenkin lukea virsikirjasta. Ulkoläksyjä opetellaan riparillakin siis yhdessä lausumalla esimerkiksi hartaustilanteissa.

Rippikoulun suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat monet turvamääräykset. Rippikoulutyöntekijät ovat kasvatuksen ammattilaisia ja kaikille leirityötä tekeville on pakollista suorittaa ensiapu- ja leiriturvallisuuskoulutus. Jokaista leiriä varten tehdään oma turvallisuussuunnitelma ja arvioidaan riskit kyseisen leirin näkökulmasta.

Keräämme myös leirille osallistuvilta tietolomakkeen, jossa kysymme leirin kannalta tärkeitä tietoja. Nämä tiedot ovat tietenkin vain työntekijöiden käytössä ja ne hävitetään rippikoulun päätyttyä. Kysymme tietolomakkeen tietoja, jotta voimme mahdollistaa turvallisen ja onnistuneen rippikoulukokemuksen jokaiselle nuorelle. Mitä enemmän meillä on tietoa nuoresta etukäteen, sitä helpommin ja nopeammin myös tutustumme ja pääsemme yhdessä luomaan onnistunutta riparikokemusta. Esimerkiksi oppimisvaikeudet, keskittymishäiriöt, ujous tai masentuneisuus ei ole meille merkki siitä, että nuoressa olisi jotain vikaa. Sen sijaan osaamme antaa oikealla tavalla aikaa ja ymmärrystä heti riparin alusta alkaen. Yksikään nuori ei ole samanlainen ja kunnioitamme jokaista juuri sellaisena kuin hän on.

Tänä päivänä rippikoulut ovat täysin päihteettömiä. Päihdeasioissa olemme aina yhteydessä huoltajiin ja tarvittaessa poliisiin sekä lastensuojeluviranomaisiin. Jos nuorella on ongelmia päihteiden kanssa (mukaan lukien tupakkatuotteet), ottakaa yhteys rippikoulutyöntekijöihin, niin mietitään yhdessä järkevin tapa suorittaa rippikoulu.

Pidämme huolen, että toimintamme on henkisesti, hengellisesti ja fyysisesti turvallista. Tavoitteena on ilmapiiri, jossa jokainen nuori tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Voit katsoa alta Helsingin seurakuntien turvallisemman tilan periaatteet, sekä toimintamme säännöt.

Rippikoulu huipentuu konfirmaatioon, jonka jälkeen nuorista tulee täysivaltaisia seurakunnan jäseniä. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Konfirmaatiossa kastettuja vahvistetaan siunauksella ja seurakunnan rukouksella. Nuoret tunnustavat uskonsa yhdessä seurakunnan kanssa ja liittyvät näin sukupolvien ketjussa seurakunnan yhteiseen uskoon. Konfirmaatiomessussa nuoret osallistuvat yhdessä ehtoolliselle. Konfirmaatio on mukava juhlatilaisuus koko perheelle, kummeille, ystäville ja sukulaisille. Kantsun konfikset pyritään toteuttamaan rennolla otteella nuoret huomioiden.

Konfirmoitu seurakunnan jäsen voi toimia kummina, osallistua ehtoolliselle itsenäisesti ja asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on 18-vuotias. Kirkkohäitä varten täytyy olla rippikoulu käytynä, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.

Kannelmäessä on paljon toimintaa nuorille. Järjestämme mm. viikonloppuleirejä nuorille sekä isoskoulutusta. Koulujen lukuvuoden aikana järjestämme avoimia nuorteniltoja. Kesällä toimintaa on satunnaisemmin pop up -hengessä. Näistä löytyy lisää tietoa surffailemalla nettisivuillamme. Monesti nuoret kokoontuvat riparin jälkeen myös oma-aloitteisesti. Kotona saatetaan sanoa, että ”lähden riparitapaamiseen”. Joskus nuorten omiin ”riparitapaamisisiin” liittyy päihdekokeiluja . Tämän kaltaiset kokoontumiset eivät ole seurakunnan järjestämiä ja toimintamme on aina päihteetöntä. Kehotamme huoltajia keskustelemaan nuoren kanssa näistä tapaamisista sekä päihteiden käytöstä.

Jokaisessa rippikoulussa järjestetään vanhempaintapaaminen. Vanhempaintapaamisessa käymme läpi mm. riparin yhteisiä sääntöjä ja leirijaksoon liittyviä käytäntöjä ja turvallisuutta niin leiririparien, kuin päiväriparienkin osalta. Lisäksi käsitellään konfirmaatioasioita ja muita keskusteluun nousevia kysymyksiä.

Meistä on tärkeää kohdata ihan jokaisen rippikoululaisen huoltaja. Jos huoltaja ei pääse paikalle vanhempaintapaamiseen, otamme yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse. Huoltaja voi myös itse olla yhteydessä ripariohjaajiin päin tietäessään, ettei pääse vanhempaintapaamiseen.

Jos nuoren kohdalla on erityisiä kysymyksiä, josta haluaa ripariohjaajien kanssa keskustella, varaamme mielellämme noin vartin mittaisia aikoja myös kahdenkeskiseen keskusteluun joko ennen tai jälkeen vanhempaintapaamisen. Jos on tarvetta pidemmälle keskusteluajalle, siitä voi sopia oman riparin ohjaajien kanssa erikseen.